Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen koripalloon! Koripallo on ollut Suomessa otsikoissa viime vuosina paljon Susijengin eli Suomen koripallomaajoukkueen menestyksen johdosta. Etenkin 2010-luvulla paluu arvokisoihin EM- ja MM-tasolle on tuonut lajille aivan uudenlaista huomioita ja innostanut uusia junioreita harrastamaan lajia.

Suomalainen koripallo ei ole kuitenkaan mikään hetkellinen ilmiö, vaikka tämän hetken buumissa sellaista joidenkin mielestä onkin nähtävissä. Voi toki olla, että maajoukkueemme on tällä hetkellä keskellä menestyspiikkiä – esimerkiksi vielä vuosina 2005-2007 ei ollut puhettakaan Susijengistä ja maajoukkue tahkosi niin kutsutussa Euroopan B-divisioonaa.

Sivustolla tutustumme suomalaiseen koripalloon monesta vinkkelistä – tarkastelun kohteina ovat muun muassa niin miesten kuin naisten sarjat kotimaassa, maajoukkueen eli Susijengin menestys, mutta myös ulkomailla leipäänsä tienaavat kotimaiset ammattilaiset.

Kotimaan sarjat – mikä tilanne?

Jotta suomalaisen koripallon pelaajatuotanto ja näin ollen myös Susijengin tulevaisuus turvataan jatkossakin, tarvitaan tasokasta pääsarjaa. Valitettavasti esimerkiksi Joensuun Katajan esimerkki vuonna 2017 näytti, että aivan Euroopan seurajoukkueiden kirkkainta kärkeä ei vielä kyetä haastamaan. Korisliigan ja maajoukkueen välillä vallitsee selkeä epätasapaino ja kriitikot lajin parissa ovatkin kärkkäästi arvostelleet Koripalloliittoa lajin kotimaisen pääsarjan laiminlyönnistä.

Suomessa on miesten puolella ratkottu koripallon mestaruuksia jo vuodesta 1939 eli Suomen Koripalloliiton perustamisvuodesta lähtien. Laji oli alkuaikoinaan varsin pitkälti pääkaupunkiin painottunut, mutta viime vuosikymmeninä menestyviä seuroja on löytynyt paljon myös Helsingin ulkopuolelta – pääkaupunkiseudun seurapuolen koris on aikuisten edustusjoukkueessa ollut ajoittain jopa pienimuotoisessa kriisissä. Silti Korisliigassa nykyisin pelaava Helsinki Seagulls on saanut otteluitaan myytyä loppuunkin.

Katsojia Korisliigassa riittää nykyisin varsin hyvin, vaikka vielä maaginen 1 000 katsojan kausikeskiarvon rajapyykki onkin jäänyt hiuksen hienosti ylittämättä. 2010-luvulla menestyneimmät seurat ovat olleet Tampereen Pyrintö ja Joensuun Kataja. Omalta osaltaan sarjaa kohtaan mielenkiintoa ovat olleet nostamassa Teemu Rannikon ja Hanno Möttölän kaltaiset, ulkomaillakin menestyneet pelaajat.

Naisten Korisliiga jää katsojakeskiarvoissa selkeästi naisten suosituimmat palloilusarjan eli Superpesiksen jälkeen. Koriksessa katsojakeskiarvot ovat pyörineet 250 tienoilla, pesiksessä puhutaan tuplamääristä. Pientä nousujohteisuutta on kuitenkin havaittavissa ja 2010-luvulla viisi peräkkäistä mestaruutta ottaneen Lappeenrannan Catzin menestys on nostanut idän kaupunkiin naiskorisbuumin.

Ulkomailla menestyneet ja menestyvät suomalaiset

Lauri Markkasen uraa yliopistokoripallon ja nyt NBA:n puolella on Suomessa seurattu silmä kovana. Missään nimessä hän ei kuitenkaan ole ensimmäinen ulkomailla menestynyt suomalaispelaaja, vaikka hänellä on todella suuri potentiaali nousta menestyneimmäksi pelaajaksi tässä joukossa.

Ensimmäinen suomalainen NBA-varaus oli lappeenrantalainen Kari Liimo, jonka legendaarinen Los Angeles Lakers varasi jo vuonna 1969. NBA-ura ei Liimon kohdalla kuitenkaan ikinä realisoitunut. Osasyynä tähän saattoi olla se, että ammattilaisuraa tosissaan harkinnutta miestä peloteltiin maajoukkueuran tyssäämisellä rahakkaaseen ammattilaissopimukseen.

Kalevi Sarkalahden varasi Pheonix Suns 1973, Timo Saarelaisen taas Lakers 1985. Kumpikin kävi Yhdysvalloissa kokeilemassa siipiään, mutta kummankin kohdalla NBA-ura jäi tavoittamatta. Saarelainen oli vielä kalkkiviivoilla mukana Lakersin miehistön valintaprosessissa, mutta jäi niukasti ulos.

Ensimmäinen suomalainen NBA-pelaaja nähtiin vasta 2000-luvulla, jolloin Hanno Möttölä pelasi Atlanta Hawksin riveissä. Kaksi kautta Hawksissa eivät olleet Möttölältä varsinaisesti kehnoja, mutta kauden 2001-2002 jälkeen iso laitahyökkääjä palasi Eurooppaan – osoitteenaan Espanjan pääsarjan Tau Ceramica. Sieltä ura jatkui Italian kautta Venäjälle, Liettuaan ja Kreikkaan. Lopulta 162 maaottelun ja kahdeksan vuoden koripalloilijan tittelin mies päätti uransa Torpan Pojissa.

Tulipa Lauri Markkasen NBA-urasta millainen tahansa, voi tämän huippulupauksen ja samalla kaikkien muidenkin ulkomailla pelaavien suomalaisten koripalloilijoiden uraa seurata herkeämättä. Juniorituotanto Suomessa on kohtuullisen hyvällä mallilla, joten ”uutta Markkasta” ei tarvitse välttämättä kauaa odotella.

Sarjan alku oli haastava

Vaikka Korisliiga ei ehkä kuulu Euroopan kirkkaimpien pääsarjojen joukkoon eikä Susijengi ole vielä hyvistä otteistaan huolimatta saavuttanut arvokisamitalia, on suomalaisen koripallon tarina silti menestystarina.

Koripallo saapui Suomeen organisoidulla tavalla 1920- ja 30-lukujen vaihteessa. Kun Suomen Koripalloliitto oli saatu perustettua ja ensimmäinen mestaruuskin ratkottua, alkoivat Euroopassa tykit ja tankit jylistä. Sota-aika oli vaikeaa suomalaisen yhteiskunnan kaikille sektoreille ja uusi pallopeli ei ollut kansakunnan ykkösprioriteetti. Ilman sotaa vahvassa nosteessa ollut laji olisi saattanut jopa joidenkin spekulaatioiden mukaan ottaa sen paikan, jonka jääkiekko 60- ja 70-luvuilla otti maan suosituimpana lajina.

Vuosikymmenet ovat kehittäneet lajia

Ensimmäinen virallinen koripallokenttä Suomeen saatiin vasta vuonna 1937 – Savonlinnan lyseon voimistelusaliin. Sittemmin Savonlinna ei ole kovin merkittäväksi koripallopaikkakunnaksi noussut, mutta oma paikkansa kaupungilla on maamme koripallossa vähintään historiallisessa katsannossa. Pelivälineitä ei kuitenkaan ollut laajalti saatavilla ja jalkapallot saivatkin toimittaa pallon virkaa monesti vielä sotien jälkeenkin. Ensimmäisen virallisen maaottelunsa Suomi pelasi Ranskaa vastaan 22. toukokuuta 1939 häviten tylysti 11-73.

Koripallo ei varsinaisesti koskaan ole ollut aivan viime vuosia lukuun ottamatta poliittisten päättäjienkään erityisessä suosiossa, joten laji on rahoja jaettaessa joutunut usein heikkoon asemaan. Susijengin mukanaan tuoma positiivinen huomio ja kasvavat harrastajamäärät tuovat kuitenkin varmasti muutoksen tähän. Suomalainen koris on vahvassa myötätuulessa tulevaisuutta ajatellen.